tiistai 26. marraskuuta 2013

Rati riti ralla...

Heipsan!
Onpa viime päivät olleet kauniita - huurteiset puut, jäänkuoruttama nurmi, jääkukkaset ikkunoissa.. 
Vaikkei lunta olla tänne vielä saatu, niin kyllä kirpakka ilma jo itsessään tuo Joulun tunnelmaa.


Etukuistimme sai joulukuusensa jo edellisviikonloppuna. Ne tuovat aina ihanan joulumielen, kun kotiin saavumme. Itse pyöräytin havukranssin köynnösoksista ja katajasta sekä rautalangasta. Samantyylisiä helposti toteutettavia kransseja olisi aikeissa tehdä enemmänkin. Jouluna ei kransseja liikaa olla voi!! :)


Ratiritiralla, tuli talvi halla.. <3


Nooa näkee ikkunastaan maiseman tähtien lomasta.. 


Sellaista tällä kertaa. Nyt taitaa taas lauha ilma voittaa tän ihanan kirpeyden, mutta kyllä se siitä taas. Pitää vaan sisätiloissa tunnelmoida senkin edestä. <3

Mulla on mielessä juhlat! Ensi viikonloppuna juhlitaan Nooan synttäreitä sekä kaverien- että sukulaisten kanssa ja seuraavana viikonloppuna onkin pikkujoulujuhlien aika kera rakkaimpien ystävien. 

Nooan juhlien valmisteluista on tulossa juttua mahdollisimman pian (kunhan asiat siihen malliin saisi, huiiii..) 

Kaunista viikonjatkoa ihanat!

*Kaisa*



lauantai 23. marraskuuta 2013

Hämyisenä Perjantai-iltana..

Thank God it's Friday!
Tällaisten viikkojen jälkeen sitä todella osaa arvostaa:
Kiireettömyyttä, läsnäoloa, leluautoilla huristelua ja kirjojen lukemista.
Puistoilua, lelulehtien pläräämistä, piirrettyjen katselua ja herkuttelua.
Sitä tavallista ajanviettoa lasten kanssa, joka ei kouluun ja työhön palattua olekaan enää niin itsestäänselvyys.
Ai että kuulkaa, kyllä lasten kanssa vietetty aika on parasta maailmassa!
Lastenkodissa työskennellessä sen älyää vielä selvemmin, kuinka tärkeä perhe on. Tavallinen perhe. 
Yhteinen rakkaus, turvallisuus. Varmuus siitä, että huomennakin on hyvä päivä.
<3

Meillä on mahtava viikonloppu: rakas kummipoikamme, suloinen R, on kanssamme sunnuntaihin asti. Pojilla on yhdessä hurjan hauskaa ja mielettömiä leikkejä. Keskusteluja ja mietiskelyjä. <3

Nyt on sitten pieni Jouluisa pläjäys tulossa. Tällaista odotusta tällä hetkellä, jossain vaiheessa Joulu vielä tulee vähän suuremmalla vaihteella, mutta nyt näin on hyvä:


Monessa paikassa on tuiketta, taianomaista Joulun tunnelmaa..





Huomenna täälläkin fiilistellään Joulua vihdoin ja viimein pakkasessa! Tänne Lounais-Suomeen asti on luvattu pakkasta. Tämä harmaa lätäkköinen sää ei saa multa ylistyksiä. Kunpa sitä lunta vielä saisi, ai että! Onko siellä jo valkoinen maa?

IHANAA, KAUNISTA, KIITOLLISTA JA ONNELLISTA VIIKONLOPPUA!
Ootte kaikki ihania.

*Kaisa*


tiistai 19. marraskuuta 2013

Piristystä Harmauteen..

Huokaus.
Täällä on ollut yhtä hiljaista, kuin leikkipuistossa sateisena iltana. 
Jotenkin kummallisesti tuli tällainen vertauskuva mieleen.. 
Tietokone on reistaillut ja tänään tuli onneksi kuntoon. 
Mulla on hirmuinen määrä työtä mahdutettuna näihin viikkoihin:
työssäharjoittelu lastenkodissa, kursseja koulussa.. 
ja se tärkein tehtävä: äitikin pitäisi ehtiä olemaan!

Kaiken tohinan keskellä meille on rakennettu Joulua.
Valot tuikkivat ja tuovat ihanaa taianomaista tunnelmaa..


Tässä tällainen pieni maistiaiskuva, nyt on niin huono ottaa kuvia, etteivät muut kuvat ole blogikelpoisia. :) Valoisuus on niin minimaalista.
Ensi kerralla lisää kuvia ja vähän juttua IHANASTA uudesta nettikaupasta, josta voisi klik-klik-klikkailla vaikka mitä upeuksia itselleen!! 

Onnellista huomista keskiviikkoa kaikille! <3

*Kaisa*








sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Isien ja Meidän päivä!

Isät.
Nuo elämämme jykevät tukipilarit.
Elämässämme on monta upeaa isää:
Läsnäolevia, auttavia, turvallisia, rakkaita, tärkeitä, ajattelevia, rakastavia, hassuttelevia, opettavia ja välittäviä.
Rakas mieheni, poikieni Iskä.
Oma isäni, poikieni Ukki.
Mieheni isä, poikieni Dede.
Päivämme oli pyhitetty heidän juhlimiseen. <3

Itselläni ei isoisiä ole koskaan ollut, en ole ehtinyt tai pystynyt heihin tutustumaan, mutta pojat ovat niiiiin onnekkaita, kun heillä on nuo maailman parhaat Ukki ja Dede (kutsuvat toisiaan veljeksiksi) :) sekä tietenkin tärkeintä, oma ihana iskä.


Itse aloitin päivän heräämällä ennen muita.
Tein sämpylätaikinan ja laitoin ensimmäisen pellillisen uuniin,
katoin pöydän ja sytytin kynttilät palamaan.
Poikien kanssa laulettiin iskälle ja annettiin haleja ja vähän lahjojakin.
Nooa oli päiväkodissa tehnyt ihanan hämähäkkikortin.


Lahjaksi meidän isukki sai esimerkiksi Nooan tekemän ihanan heijastimen, joka pääsi jo takkiin roikkumaan (<3) sekä kuvakirjan iskän ja poikien touhuista viime vuodelta. Olen Nooan syntymän jälkeen tehnyt joka isänpäivä tuollaisen kuvakirjan, tämä oli siis neljäs, ja siinä samassa on aina meidän vuoden kohokohdat. Ainutlaatuinen lahja oli iskälle mieluinen. <3


Yksi lahja oli päiväunet, joita isukit nukkuivat lounaan jälkeen kun minä touhusin keittiössä Nooa apurina. ;) Oma isäni oli myös meillä lounaalla ja myöhemmin siskoni perheineen tuli vielä isänpäiväkahveille. Itse tein enkelin mallisia joulutorttuja ja siskoni oli tehnyt herkullisen lime-valkosuklaa-kakun. 
Illalla menimme vielä Dedeä onnittelemaan ja taas herkuttelemaan.
Ihana ja rento Isänpäivä. <3

Toinen juhlimisen aihekin meillä oli tänään:
Ensimmäinen hääpäivä! <3
Ollaan oltu aviopari jo kokonaisen vuoden, taas saa ihmetellä tätä ajankulua!
Oltiin perjantaina juhlimassa leffalla ja ravintolalla, ihanaa oli. 
Nyt vaan toivotaan kymmeniä yhteisiä vuosia lisää!!



Vielä muutama sana viimeviikosta, joka oli kertakaikkiaan pelkkää härdelliä.
Aloitin harjoittelun lastenkodissa, josta tykkään kyllä aivan hurjasti, mutta lisäksi on kurssi meneillään koulussa sekä myös verkkokurssi. Apua! Ahdistus meinasi iskeä, kun yksikin päivä oli 12-tuntinen ja näin poikia vain ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Itkuksihan se itsellä meni, kun pojat nukkuivat.. Vaikka heillä ei todella mitään hätää ole, ihanan iskänsä hoivissa. 
Nooa oli ekat kerrat koko päivän päiväkodissa ja nautti silminnähden. Sai leikkiä sielläkin rauhassa ja tutustua päiväkodin rytmiin kunnolla. Nyt kyllä käytöksessäkin näkyy muutosta, joka on varmasti aina edessä päiväkodin aloitettaessa: kotona aikuisia pitää koetella ja olla tottelematta. 
Kai se siitä, kun itse muistaa pitää rajat ja olla tiukkana.

Nyt, 
Ihanaa viikkoa teille!
Toivottavasti ei tipahda satelliitti niskaan,
ja kunpa sitä lunta jo tulisi!! :)
Ihania ootte.

*Kaisa*









sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Ruokaostoksilla Kotisohvalla Klikkaillen.

On perjantai, viikonloppu alkaa! Suuntaat työpäivän jäkeen ruokakauppaan.
Ostoiskärryissä istuu vähintään yksi väsähtänyt kauppatoveri.
"Äitiii! mä haluun ton! ja ton! Mulla on pissahätä! Mä haluun jo kotiin! Mikä toi on? Miksi? Mä haluun sen."
Katsot tolkuttoman pitkää ostoslistaasi ja tuntuu, kuin tämä kauppareissu ei loppuisi koskaan.
Kaupan järjestys on taas muuttunut ja etsit kaurahiutaleita kolmesta eri hyllynvälistä ennen niiden löytämistä. 
Luomubanaanit ovat taas loppu.
Olet laittanut toppatakin päälle kylmän sään vuoksi, sekä itsellesi että lapsellesi, ja nyt molemmilla virtaa hiki.
Kassoille päästyäsi huomaat kymmenen metrin jonon jokaisen kassan kohdalla. Lahjot mukulaa (jälleen) jollain makealla ostoksella ja siirryt hikisenä odottamaan. 
Lapset itkevät, ihmiset ihmettelevät, pyörittelevät silmiään ja mulkoilevat toisiaan.
Nostat painavat kauppakassit kärryyn pakkaamisurakan jälkeen ja muistat unohtaneesi juuri sen ratkaisevan aineksen lauantain päivälliseen.
Kärräät täpötäydet kärryt lapsineen ja ruokineen autoon, riuhdot sivullevetäviä kärryjä montakymmentä kertaa ja unelmoit jo kotisohvasta. 
Nostat koko kuorman autoon ja hengähdät. Vihdoinkin!

TÄLLE KAIKELLE ON MYÖS TOINEN VAIHTOEHTO.

Kun pojat menivät perjantaina päiväunille, minä istahdin kotisohvalle kahvikupponen pöydällä höyryämässä ja läppäri sylissäni. Menin facebookkiin, katsoin Vilniemen valinnan luomuhinnastoa ja kopioin kaiken pyhien aikana tarvitsemamme ruokatavaran listalta facebookissa viestiin ja lähetin. Klik.
Kun kuuden jälkeen tulin kotiin viemästä Nooaa muskariin, ostokset odottelivat kotiovellamme. Auto oli juuri tuonut ne. Siitä vaan ostokset jääkaappiin ja maksu tilille. Siinä meidän "kauppareissu".

EIKÖ OLE MAHTAVAA?



Kaiken kukkuraksi toimitus ei maksa mitään ja kauppatavarat ovat edullisia. Itse käytän luomuruokaa, ja sen valikoima kaupassa on mahtava. Ai mikä kaupan nimi olikaan?

VILNIEMEN VALINTA. 
(Fb-sivut täällä! Tykkäile!)

Vilniemen valinta on Teijolla Varsinais-Suomessa. Kauppa on kokenut sukupolven vaihdoksen ja nykyiset kauppiaat päättivät uudistaa valintaansa - luomua, lähiruokaa, juuri mainitsemani nettikauppa ja joka perjantainen kotiinkuljetus, luonnonmukaista kosmetiikkaa, upeita sisustustavaroita.. edullisesti! 
Siis aivan ihana lähikauppa, ihan oma toimijansa, ja mahtavaakin mahtavampi valikoima.

Vilniemen valinta toimittaa ostokset tällä hetkellä Salon seudulle,  mutta mikäli kysyntää riittää, he mielellään laajentavat piiriään esimerkiksi Turkuun, Karjaalle ja Espooseen.

Tässä ihan lähiaikoina valinnalle valmistuu omat kotisivut, jolloin nettikaupankäynti helpottuu entisestään. Silloin pitääkin kertoa erilaisia mahdollisuuksia kauempanakin asuville!

Näinä ruuhkavuosina kaikki arkea helpottava on kullanarvoista. 

Jos haluat tietää enemmän Vilniemen valinnasta, kysellä ohjeita tai jotain muuta, niin viestittele jooko minulle (aslanjakaplan@gmail.com) tai lähetä Vilniemen Valinnalle fb-viestiä. Kauppiaat ovat ihan huippuja ja varmasti saat iloisen vastauksen kysymykseesi! :)

Omat kokemukseni ovat nyt yhden ostokerran jälkeen erinomaiset. Palvelu on ensiluokkaista ja huomioonottavaa. 

Kuvat Valinnan fb-sivuilta.
Toivon, että tämä palvelu helpottaisi mahdollisimman monen arkea!

Pyhäinpäivä ja Halloween

Sitten vielä muutama sananen meidän viikonlopusta, joka sisälsi paljon muutakin, kuin tuon unelmien "kauppareissun". :) 
Meillä oli sekä lauantaina- että tänään sunnuntaina sukulaisilla synttäreitä. Kakkurikas viikonloppu siis, ja täynnä rakkaita ihmisiä, naurua ja puheensorinaa!

Pyhäinpäivä ja Halloween yhdessä viikonlopussa.. Pyhäinpäivän kunniaksi käytiin sytyttämässä illalla lyhty rakkaan äitini haudalle. Hautausmaa on pyhäinpäivän iltana tosiaan tunnelmaa täynnä..


Halloweenia sirottelin sinnetänne meidän pyhiä. Pieni kurpitsatwisti oli löydettävissä paikasta sun toisesta.. 


Eka kuva on aamiaiselta ja viimeinen illalliselta. Löysin Tiimarista -50% halloweenaiheisia muffinssipaperivuokia ja tuollaisia tikkuja, ja pakkohan ne oli käyttää. Synttäreiden jälkeen makeaa ei enää tehnyt mieli, joten tein jauheliha-suppilovahvero-muffinsseja iltapalaksi salaatin kera. Rumannäköisiä, mutta hyvänmakuisia. Nam.

Halloweenasetelman tein lasien, tuikkujen, vanhojen muottien ja lelujen kanssa. Parempi kuva vielä:


Eilen illalla "herra kurpitsa" oli vienyt pienillä suklaakurpitsakarkeilla varustettuja heijastimia ympäriämpäri takapihaamme ja tehnyt aarrekartan, jossa nuo heijastimien paikat oli merkitty. Viimeinen rasti oli leikkimökissä ja siellä kummituskynttilän valossa suunnistajia odotti yllätyspussi käynnä karmeita tarroja ja karkkeja. Lapset (eli Nooa ja serkkutyttö Viivi) saivat taskulamput käteen ja lähdettiin suunnistusretkelle pilkkopimeälle takapihalle. Hauskaa oli! Ja jännää. Lapset tykkäsivät tosi kovin. Siskoni otti kuvia, ja ehkä julkaisen myöhemmin jokusen kun niitä saan. <3


Näihin jänniin tunnelmiin..

IHANAA ALKUVIIKKOA!
Muistetaan helpottaa arkeamme mahdollisimman paljon,
laadusta tinkimättä! <3

*Kaisa*




lauantai 2. marraskuuta 2013

Haasteita ja kuulumisia!

Perjantai-iltoja!
Onpas taas ollut viikko täynnä tohinaa!
Koulukin alkoi aiemmasta suunnitelmasta poiketen ja harjoittelun lisäksi suoritan yhden kurssin koululla. 
Melko kiirettä siis pitää.
Poikien kanssa touhuamista, kouluhommia, kotihommia, pihahommia, sitä arjen pyöritystä.. Ja tietenkin muutama extrahomma mut tuntien. Lisäksi Nuutti nukkuu edellen tosi huonosti.
 Pää on, kuin Haminan kaupunki tai miten sitä sanotaan.. :)

Viikkoon on mahtunut kuitenkin paljon iloa ja onnenhetkiä. 
Yhdestä parhaimmista ystävistäni tuli äiti ihanalle esikoispojalleen. Voi sitä onnea! On kyllä todella ihanaa, kun ystävätkin lisääntyvät. <3 Pienet vauvat saavat aina mun sydämen ihan sykkyrälle. Ja isommatkin tietenkin! <3

Kotiin tuli taas enemmän talvitunnelmaa, kun kannettiinkin lyhty ulkoota sisälle, eikä toisinpäin, kuten useimmat tekevät.. 


Haaste:

11 asiaa minusta

Olen saanut tämän hauskan haasteen parikin kertaa: Joskus aikoja sitten Suskilta ja viimeksi ihanalta Vahteriston emännältä. Kauan olen meinannut haasteeseen vastata, mutta sitten kuitenkin se on jäänyt. No nyt sitten! 
Tässäpä siis 11 asiaa minusta:

1.Tänään on suuri päivä, sillä siitä on tasan 8 vuotta, kun tapasin elämäni miehen. Kahden poikamme iskä ja oma ihana aviopuolisoni. Enempää en toivoa voisi. <3

2. Tunnen aina tosi suuresti ja olen huono peittelemään tunteitani. Rakastan, kiukustun, iloitsen, suren.. teen kaikki täysillä. Se on ehkä sekä paras- että huonoin puoleni. :) Mielestäni tunteiden näyttäminen on tärkeä taito, ja haluan opettaa sen myös pojilleni. Kuitenkin vastuu on kannettava: jos jollain on paha mieli tai kiukkuinen olo, siitä puhutaan ja tarvittaessa pyydetään anteeksi. 

3. Olen tehnyt tähän mennessä työkseni kaikenlaista. Olen ollut monessa erilaisessa tehtaassa, esimerkiksi piirilevytehtaan puhdaspuolella, jossa kuljettiin naama meikittömänä teletappimaisissa asuissa. Fyysisesti raskain työni on ollut varastotyö, jonka aikana laihduinkin hurjasti. Opin myös tuolloin ajamaan trukkia. :) Olen tehnyt yhteensä pari vuotta kiertävän päiväkotisijaisen hommia, ja niistä tykkäsin hirveästi. Viime vuosina opiskelun ohella on tullut tehtyä työtä vanhainkodeissa ja vuodeosastolla.

4. Ehdottomasti karmivalla tavalla erikoisin työtehtäväni on ollut sydämentahdistimen poisto vainajalta. Skalpelli oli apuvälineenä sairaalan ruumishuoneella. Odotin tuolloin Nuuttia.. ei ollut vähään aikaan nälkä!

5. Olen tosi järjestelmällinen. Jos tavarat ovat väärässä paikassa, ahdistun. Lasten lelut saavat kyllä levitä ympäriämpäri kotia, koska ne saa helposti siivottua päivän lopuksi. Jokatapauksessa puhtaus ja siistiys ovat mielestäni viihtyisän kodin peruselementtejä.

6. Haluan vielä joskus olla raskaana ja synnyttää. Olisi ihana, jos jonakin päivänä Nuuttikin olisi isoveli. Saa nähdä, miten elämä menee. Saan jo nyt olla äärettömän onnellinen, kun meillä on kaksi noin ihanaa, tervettä lasta.

7. Rakastan tehdä hetkiä. Sellaisia kutkuttavia, jotka lapset muistavat. Ei tarvitse nähdä paljoa vaivaa, että hetkestä tulee erityinen. Eväitä vaan mukaan ja seikkailumieltä. Kotona on ihana tunnelmoida kynttilöiden, ruoan ja musiikin avulla.

8. Olin lapsena oikea poikatyttö. Rasavilli pelleilijä. Päiväkodissa oli naamiaispäivä, johon tytöt pukeutuivat prinsessoiksi ja pojat merirosvoiksi (pikkuista jaottelua, juu..) ja albumissani on kuva, jossa irvistän kyseisissä naamiaisissa merirosvona. Prinsessamekot tai hameet muutenkaan eivät saaneet hyväksyntääni, kuin vasta teini-iässä.

9. Kemikaalittomuus on itselleni tärkeä asia, ja pyrin siihen jokapäiväisissä valinnoissani. Ruoka, pesuaineet, hygienia.. Olisi hirveästi asioita, joissa ihmiskunnalla olisi petrattavaa. Asioista vaietaan ja keksitään vaan uusia myrkkyjä kehittämään tehokkuutta. Tämä saa minut vihaiseksi todella usein. 

10. Olen äitinä rakastavan tiukka. Vaadin hyviä käytöstapoja ja muiden ihmisten arvostamista ja kunnioittamista, mutta haluan, että lapset saavat olla lapsia. Kehun ja kiitän, mutta myös torun ja opastan. Päivittäin molemminpuolin annetut halit ja pusut eivät ole kahdellakaan kädellä laskettavissa. <3

11. Olen taikauskoinen. En usko tai halua uskoa, että ihmiselämä loppuu yksiselitteisesti kuolemaan. Enkeleitä, onhan heitä. <3

Sitten vielä vahteristonemännän kysymykset minulle:

1. Miten lapset ovat muuttaneet sinua?

Ehkä ensin tulee mieleen tämä itsensä syyttäminen tai pikemminkin syytösten hakeminen - teenkö kaikki oikein? Voisinko tehdä vielä paremmin? Se on ihan höpsöä, sillä asiat tekee kuitenkin parhaalla osaamallaan tavalla.
En nykyään harrasta mitään (paitsi tätä blogia), olen vapaa-ajan perheeni kanssa. Kaikki asiat liittyvät lapsiin ja niin on hyvä. He ovat niin vähän aikaa pieniä.
Luonnettani muutoin äitiys ei ole tainnut hirveästi muuttaa, herkemmäksi ehkä, muttei muuten.

2. Unelmatyösi?

Saisin tehtä töitä erityislasten kanssa, vaikuttaa heidän elämäänsä positiivisella tavalla. Toivottavasti terveydenhoitajana pääsisin siihen joskus.

3. Vaikeinta lapsen kasvattamisessa?

Rajojen vetäminen ja sen kultaisen keskiviivan löytäminen rajojen ja rakkauden välillä.

4. Unelmien joululoma?

Rentoa yhdessäoloa perheen kesken, luminen luonto, kuuma glögi, lumiukkoja ja -linnoja, kynttilöitä, talviurheilua.. Naurua, rakkautta ja onnellisuutta.

5. Mitä mukavaa voisi tapahtua vuonna 2014?

Toivon vain, että asiat jatkuvat niin hyvinä, kuin ne nyt ovat. Me ja kaikki rakkaamme olisimme terveitä ja onnellisia. Olisihan etelänmatkakin taas mukava. :)

Noniin, siinä se oli. Kaikki lukemieni blogien blogittaret ovat vastanneet tähän haasteeseen varmasti jo, joten jätän nyt haastamatta muita.. Paitsi, jos juuri sinä haluat vastata ja liittää sen kommentteihin! ;) <3

Tänään ollaan aloiteltu Halloweenia kissapetoina. Nooa oli tietenkin leijona ja Nuutti tiikeri. Eivät kovin pelottavia. <3 Huomenna onkin sitten hurja Halloweensuunnistus illalla heijastimien sekä taskulampun kera. Suunnistetaan jo kolmatta vuotta ja se on aina sopivasti jännää. Meidän Nooasta ei vielä ole kummitusten ja mörköjen juhliin. 


Onkos kukaan siellä tilannut ruokaostoksiaan netistä? Kauppatavarat suoraan kotiovelle? Minäpä koitin tänään ekan kerran, ja seuraavassa postauksessa vähän kerronkin fiiliksistä. :)

IHANAA VIIKONLOPPUA!!

*Kaisa*