Näytetään tekstit, joissa on tunniste remontointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste remontointi. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. elokuuta 2014

Terassin aita risulavoista

Heipsan!

Meillä tykätään tehdä asioita pienellä budjetilla. 
Tehdään itse niin pitkälle, kuin pystytään, ostetaan käytettyä, tuunataan ja korjataan..
Aina remonttia tehdessämme mietitään, miten saataisiin tehtyä mieleistämme niin halvalla, kuin mahdollista.
Haasteita ja työtä ei meillä pelätä. Jos jotaan ei osata, niin opetellaan.

Terassille jonka perustukset tehtiin parruista, jotka saatiin myrskyn tuhoamasta lampolasta piti saada aita, sellainen söpö ja romanttinen, puinen tietenkin.
Oltiin saatu sukulaisilta ilmaiseksi risulavoja (eli niin, kuin eurolavoja, muttei yhtä vankkoja) ja mies oli muutaman kerran jo motkottanut, miksi otin ne pihalle pinoon seisomaan, turhan takia. 
"Jotain niistä vielä tehdään", sanoin.
Eräänä päivänä saimme lähes yhtaikaa ajatuksen: niistä tehdään aita terassille!



Lavoista siis yksinkertaisesti poistettiin toinen puoli ja "keskipalkit". Jäljelle jä viisi lautaa sekä vaakalaudat. Jotkut lavat olivat erimallisia, joita miehen piti vähän muokkailla.
Mutta mielestäni lopputulos on tosi hyvä, mitäs ootte mieltä tästä lava-aidasta? :)
Vielä puuttuu jonkinmoinen lista aidan päälle, joka kiinnittää aidat toisiinsa ja suojaa sateelta.



Sellainen aita meillä, nyt on terassikin valmis yksiä portaita lukuunottamatta.
Ensi kesänä tosiaan lattiasta tulee kelon värinen.

Sisustus on mielessä nyt yhtäkkiä tosi paljon, olen ollut huomaavinani tätä muissakin blogittarissa. :)
Terassillekin olen vienyt milloin mitäkin somistetta, pikkuhiljaa lyhdyt valtaavat pöydät ja tasot.. 
Ensi kesänä hankintalistalla on jotkut söpöt auringonottotuolit, nyt oikein toivon ettei niille ole enää käyttöä. Muutoinkaan terassin sisustus/somistus ei todella ole valmis, mutten jaksa odottaa valmistumiseen että tämän näyttäisin..

***

Kotona ollaan tunnelmoitu..
Kun ulkona sataa, kynttilät syttyy.
Eilen olimme metsäretkellä juuri, kun alkoi satamaan. Kun pääsimme sisälle, oltiin kaikki likomärkiä.
Kynttilä palamaan ja kuumaa kaakaota vaahtokarkkien kera - eipä enää haitannut kastuminen!



Tunnelmallisia päiviä kaikille! <3

*Kaisa*





tiistai 29. tammikuuta 2013

Koti - niin myötä, kuin vastoinkäymisissä

Minulla on kotiimme erityisen läheinen suhde. Olen asunut täällä yhteensä 16,5 vuotta - 16 vuotta perheen kuopuksena äidin, isän ja isosiskoni kanssa kaksivuotiaasta lähtien ja nyt puoli vuotta itse äitinä.  Saan seurata, kun omat lapseni kulkevat samoja jalanjälkiä, kuin minä pienenä: leikkivät samoissa puistoissa, ihmettelevät luontoa samassa puutarhassa, retkeilevät samoissa metsissä, kokevat kodin niin, kuin minäkin olen sen aina kokenut - turvallisena, lämpimänä (ainakin takan avulla) sopukkana, jossa on hyvä olla juuri se, mikä on.

Ehdin olla kotoa pois kuusi vuotta, ja niinä vuosina on tapahtunut paljon. Minusta on tullut äiti ja olen menettänyt omani. Kun isä jäi kaksi vuotta sitten yksin, oli lähes itsestäänselvyys, että ostamme talon isältämme - tämä on meille täydellinen koti.



Remppa

Ennen, kuin viime kesäkuussa muutimme, pintaremontoimme kotimme lähes kokonaan (oli muuten tosi rankkaa muuttaa lapsuudenkotiaan, jossa on niin paljon muistoja).

Tehtävälistamme oli seuraavanlainen:

  • Männynväristen kattopaneelien maalaus valkoisiksi + listojen vaihto valkoisiksi
  • Parkettilattian hiominen ja kiltävän valkoiseksi maalaus + listojen vaihto valkoisiksi
  • Lasten huoneisiin puoli- helmipaneelit
  • Keittiön välitason kaakeleiden, vessan seinäkakeleiden-  ja takan kaakeleiden valkoiseksi maalaus
  • Keittiöön ja meidän makkariin tapettia, lasten huoneisiin, olohuoneeseen, eteisiin, vessaan sekä kodinhoitohuoneeseen maalia
  • Keittiön sekä vessan kaappien ruiskumaalaus valkoiseksi (olivat kellastuneet)
  • Keittiön ja kodinhoitohuoneen tasojen vaihto
  • Tulevaisuudessa: Pesuhuoneen ja saunan remontti
Isäni on tehnyt kotimme 90 -luvun alussa, ja he ovat tehneet sinä päivänä moderneja ja järkeviä ratkaisuja, joista edelleen saamme olla kiitollisia. Koti on tosi hyvin pidetty eikä mitään sen suurempaa harmia ole. Teimme remontin itse lattian hiomista ja maalaamista lukuunottamatta, ja kotimme eteen on paljon hikeä ja kyyneliäkin (varsinkin raskaushormoneissa) vuodatettu. Kaikki on tehty rakkaudella. Joten, meillä sanonta pitää paikkansa: 

Oma koti kullan kallis.

Talven tunnelmaa..